Roller Derbyn historian toiset MM-kisat järjestettiin
Dallasissa viime viikonloppuna. Järjestäjänä oli aitoon DIY –henkeen päätoimialanaan
lehteä julkaiseva yritys, Blood & Thunder. Itse ottelutapahtumista Johannes
Kellomäki on jo ansiokkaasti blogannut (http://isovihree.wordpress.com/), eli
pitäydytään enemmän itse tapahtumassa kuin sisällössä.
Joukkueita oli mukana 30, mikä aiheutti varmasti ongelmansa
otteluohjelman laatimisessa. Sen vuoksi se julkistettiinkin varmaan vasta
muutamaa viikkoa ennen kisojen alkua, vaikka joukkueet kyllä olivat tiedossa jo
kuukausia sitten. Joukkueet jaettiin kahdeksaan lohkoon jotka arvottiin
edellisten kisojen menestyksen mukaan, lohkojen kahden parhaan jatkaessa
pudotuspeleihin. Tämä oli varsin fiksu systeemi näin monen joukkueen kisassa.
Se, että oliko järkeä ottaa näin montaa joukkuetta mukaan, koska 90% peleistä
oli tylsiä blowoutteja onkin ihan toinen asia. Lisäksi epäselväksi on jäänyt
mitä olisi tehty tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden kanssa, koska tästä ei
ole ketään infottu.
Lohkojen voittajat pelasivat sitten neljännesvälierissä
kakkosia vastaan, voittajat jatkoon. Tästä eteenpäin asiat menivätkin sitten
pieleen. Puolivälierien joukkuejako tehtiin neljännesvälierien piste-eron
perusteella, ja kun ottelut pelattiin samana päivänä heti neljännesvälierien
jälkeen, tarkoitti se sitä että joukkueet saivat tietää pahimmillaan ottelunsa vasta
juuri ennen kuin se pelattiin, ja ottelu olisi saattanut olla heti edellisen
perään. Tämän olisi pitänyt olla tiedossa myös järjestäjillä, jos ovat omaa kaaviotaan tutkineet. Katsojille tämä
järjestelmä ei ollut tiedossa ennen ottelupäivän aamua, koska B & T ei ollut
tätäkään infonnut. Suomeen tieto tuli sitten Suomen joukkueenjohdolta (Kiitos
Jori!). Toisaalta tällä tiedolla ei ollut mitään merkitystä, kun
ottelujärjestyksen muutoksesta ilmoitettiin 20 minuuttia ennen ottelun alkua.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomi olisi pelannut kolmelta, mutta 00:40 tuli
tieto että peli onkin yhdeltä. Joukkueelle ohjelmamuutos ilmoitettiin hyvissä
ajoin 00:20 Suomen aikaa.
Alkulohkojen sijoille 3-4 jääneet joukkueet pelasivat
otteluita joilla ei ilmeisesti ollut mitään merkitystä, koska ne eivät johtaneet
mihinkään. Voi olla että näiden perusteella sijat 16-30 laitetaan
järjestykseen, mutta tätä ei olla kerrottu.
Sunnuntaina pelattiin semifinaalit, pari näytösottelua
(koska ilmeisesti näytösmatsit ovat tärkeämpiä kuin sijoitusottelut),
pronssiottelu ja finaalit. Pronssiottelua ei oltu myöskään merkattu minnekään,
koska järjestäjät olivat varmaankin unohtaneet sellaisen. Pelipäivän aamuna se
kuitenkin ilmoitettiin tapahtuman Facebook –sivuilla.
Kokonaisuutena turnauksen otteluista suurin osa oli tylsiä
itsestäänselvyyksiä, ja kun hieman tasaisemmat joukkueet oli saati karsittua
jatkoon, loppuivat pelit vähän pienempään blowouttiin. Mutta päästiin katsomaan
kuitenkin vähän näytösotteluita.
Turnauksen seuraaminen oli muutenkin oma seikkailunsa, kun B
& T ei viitsinyt päivittää kaavioita missään vaiheessa, vaan jouduimme
käyttämään yleisön itsensä tekemiä Exceleitä tapahtumien seuraamiseen (Kiitos
Eeli!)
(Havainnollistava ottelukaavio World Cupin kotisivuilta)
Kaiken tämän jälkeen Suomi on ilmeisesti viides. Kukaan ei
tiedä varmaksi, koska sijoituksen määräytymisestä ei ole infottu.
Korkealaatuinen
striimi
Tapahtuma toki striimattiin, viikonloppupassi 45 dollaria.
Korkeaa hintaa selitettiin hyvällä laadulla ja korkeilla tuotantoarvoilla. Kallista joka tapauksessa.
Ja derbyn suosion lisäämiseksi harrastajien ulkopuolella, täysin väärä valinta.
Mutta se on toisen keskustelun paikka. Keskitytään striimin sisältöön.
Korkea laatu tarkoitti alkulohkoissa yhtä kameraa joka
kuvasi pääosan tapahtumista. Tämä on ihan normaalia, mutta 45 dollarin hinnalla
odotin enemmän. Tämän kanssa voin kuitenkin elää. Se mitä en voi hyväksyä on
korkeintaan keskinkertainen kuvanlaatu, maksullisen striimin pitää olla
hyvälaatuista! Toinen, vielä pahempi seikka oli se, että ensimmäisenä päivänä
osasta otteluista puuttui grafiikat kokonaan. Mikä tarkoitti sitä että
otteluita piti seurata twitter avoinna. Missään ei myöskään oltu kerrottu
erätauon pituutta, joten toisen erän alku piti myös arpoa. Kolmas, pahin virhe
oli se, että kesken otteluiden, kesken jamin, mainokset pamahtivat ruutuun! Tätä
ei saisi tapahtua edes ilmaisessa lähetyksessä, mutta maksullisessa se on
anteeksiantamatonta.
Sisällöllisesti olisin kaivannut myös uusintoja (derby sopii
uusintoihin melkoisen hyvin koska jamien välillä on aina 30 sekuntia kuollutta
aikaa). Ohjaus oli korkeintaan keskitasoa. Vinkkinä kaikille derbykuvaajille,
yksin rataa kiertävä jammeri ei ole kiinnostava. Myös mikkien mykistäminen
erätauoilla oli omituista. Jossain vaiheessa hiljaisuutta täytettiin
haastatteluilla, mistä pointsit kotiin, mutta miksi ei alusta asti? Myös
juontajien saapuminen paikalle kolme minuuttia ennen pelin alkua oli tylsää,
missä ennakkofiilistelyt, arviot, spekulaatiot?
Lauantain ottelumuutos (kts. ylempää) aiheutti myös hilpeän
Suomen pelin osittaisen missauksen, mikä, ottaen huomioon Suomen olleen ainoa
syy striimin tilaamiseen, oli viimeinen niitti joka ratkaisi sen että enää ikinä
en rahaa laita tuohon lafkaan. Kelaaminenhan ei tietenkään ole mahdollista.
Striimi itsessään teknisesti toimi, heikkoa kuvanlaatua
lukuunottamatta, hyvin torstaista lauantaihin. siitä minulla ei ole
valittamista. Sunnuntain lähetyksessä kuvanlaatu oli hyvä, mutta
pronssiottelusta alkaen alkoi pätkiminen, striimi jumitti noin viiden minuutin
välein ja vaati uudelleenlatauksen. Suljin koneen ja rupesin nukkumaan.
Pitäkööt tunkkinsa.
-Antti
